Pizza guacamole

Tämä "guacamole" on huippuhelppo herkku, siihen voit dippailla ruiskeksejä, nachoja tai sellerinvarsia ja se sopii myös hyvin pizzan täytteeksi.
Tässä helppo ja nopea pizzaohje.

Aura-guacamole:

2 avokadoa
1/2 pkt Aurajuustoa
1 mieto chili
2 valkosipulinkynttä
3 rkl limen tai sitruunanmehua
2 rkl smetanaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Hienonna chili ja valkosipulinkynnet. Survo kypsät avokadot tahnaksi. Kaada päälle sitruunanmehu. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Voit myös valmistaa tahnan esim. sauvasekoittimella. Tällöin siitä tulee sileämpi ja voimakkaammin chilin makuinen.

Pizza Guacamole:

n. 3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 pss kuivahiivaa
(1 tl sokeria ks. ohje)
1,5 dl lämmintä (melkein kuumaa)
rkl oliiviöljyä
1/2 tl hienoa merisuolaa

2 rkl tomaattipyrettä
2 rkl oliiviöljyä
n. puolet guacamolesta (ks. edellä)
80 g juustoraastetta (esim. emmental)
15 cm purjosipulia
(40 g Aurajuustoa)
muutama kirsikkatomaatti
mustapippuria myllystä

Valmista pizzapohja. Sekoita kuivahiiva osaan jauhoista. Lisää sokeri ja lämmin vesi. Lisää loput jauhot, oliiviöljy ja suola. Vaivaa hyvin ja jätä lämpimään kohoamaan. Parhaan pohjan saat kun kylmäkohotat taikinan jääkaapissa seuraavaan päivään. Jätä tuolloin sokeri pois. Sokeri nopeuttaa taikinan nousemista kun haluat valmista nopeammin.

Valmista guacamole. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Kauli kohonnut pohja ohueksi. Lisää täytteet; levitä pohjalle tomaattipyre+oliiviöljy. Levitä tämän jälkeen guacamole. Lisää juustoraaste ja murennettu Aura-juusto. Suikaloitu purjosipuli ja halkaistut kirsikkatomaatit. Rouhi päälle mustaapippuria.

Paista 250 asteessa uunin alaosassa n. 10 min.

Special-pizzapohjan ohjeen löydät täältä ja kesää odotellessa ohjeen pallogrillipizzaan täältä.

Puhtipiirakka

Moni on ihastunut Puhtikauraan ja niinpä minäkin kannoin tuon houkuttelevan näköisen purkin kotiin. Ehkä hieman epäillen tutustuin tuotteeseen mutta voin kyllä sanoa, että ei jää viimeiseksi purkiksi. Puuterissa maistuu ihanasti puhdas kotimainen kaura. Ilman mitään lisättyä. Jauheesta syntyy pikainen välipalajuoma, letut, kaurajäätelö, smootiet ja meillä jauhe ravistetaan kaakaon joukkoon.
Nyt kun papusato on parhaimmillaan, tein kaurapuuterista piirakkapohjan ruusupapupiirakalle. Pohja käy niin makeille kuin suolaisillekin täytteille, ihanan ohut ja kauraisa. Kokeile siis myös syksyn omenapiirakkaan ja sienipiirakkaan.
Ruusupapu on puutarhan kaunis yksivuotinen köynnöskasvi joka on muuten myös helppo kasvatettava. Muiden papujen tapaan myös ruusupapu on syötävä. Kerää kokonaisina käytettävät palot vielä litteinä, ei vielä puutuneina. Viimeistään veitsellä leikatessa huomaat, onko papu puutunut. Vielä kokonaisena syötävän pavun saat pilkottua veitsellä pehmeästi. Melko suuretkin palot käyvät vielä hyvin kokonaan syötäviksi mutta muista, että pavut täytyy keittää ennen käyttöä noin 10 minuuttia, jotta haitalliset aineet poistuvat. Papujen (kuten muidenkin vihreiden vihannesten) keittoveteen kannattaa lisätä soodaa. Se saa värin pysymään raikkaan vihreänä.

Kaurapohja:

70 g margariinia
2 dl (n. 90g) kaurapuuteria (Puhtikaura)
n. rkl kylmää vettä

Nypi rasvat ja jauho tasaiseksi. Lisää vesi ja sekoita, muotoile taikina palloksi ja laita viileään.

Täyte:

n. 300 g tuoreita ruusupavun palkoja
+ suolaa keittoveteen

350g smetanaa (20%)
2munaa
75 g emmental-raastetta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
rakuunaa
mustapippuria
pinnalle parmesania tai fetaa

Voitele piirasvuoka kevyesti öljyllä. Painele kaurataikina ohueksi pohjaksi. Paista pohjaa 10 min. 200 asteessa.
Valmista täyte; Laita pavuille vesi kiehumaan. Huuhtele pavut ja poista niistä päät. Pilko palot noin kolmeen osaan. Lisää kiehuvaan veteen suolaa, tl soodaa ja pavut. Keitä 8-10 minuuttia. Siivilöi ja huuhtele pavut kylmällä vedellä.
Sekoita täyteen ainekset. Kaada täyte piiraspohjan päälle. Lisää täytteen päälle keitetyt pavut ja raastettua parmesaania tai fetaa. Paista n. 175 asteessa n. 25 minuuttia. Anna piirakan hieman jäähtyä ennen tarjoilemista ja tarjoa esim. raikkaan salaatin kera.

Mikä leivos?

Huikea viikko Kreetalla takana ja pieni kylä Vamos lunasti paikkansa tässäkin sydämessä.
Kivisiä rujonkauniita rakennuksia värikkäine ikkunapuitteineen ja rautaportteineen. Hieman nuhruiset kadut, autiotaloja, kukkoja, lampaita, kissoja ja koiria... Appelsiinipuita, tuhansia oliivilehtoja, villiyrttejä, viiniköynnöksiä ja etanoita. Oleanterin huumaava tuoksu, puheensorina, autojen viattomat torvenhuudot, soittoa, tanssia, laulua. Ruokaa takapihalta.

Majailimme Fabrika Farmilla Lolan ja Nikoksen hyvässä huomassa. Paikallinen maatilamatkailukulttuuri on syntynyt muutaman ihmisen intohimosta ja halusta tukea ja uudelleen rakentaa pikkukylää. Ideat ovat poikineet taas uusia ideoita, parhaimpina mainittakoon kummioliivipuut ja lauluntekijöille suunnatut kurssit. Vamos ei todellakaan ole massaturistikohde vaan jotain paljon aidompaa. Sen huomaa niin tunnelmasta kuin ruuastakin.

Lukemattomia oliivipuita ja maailman parasta oliiviöljyä. "Päätavernamme" oli paikallinen taverna Blumosifi (Sterna tou Bloumosifi) jossa vietimme illalliset n. 14 henkisen seurueemme parissa iltaisin. Syömingit alkaa korillisella hyvää (ohrajauhoista leivottua) leipää ja mukaan viiniä "puolen kilon" astioissa. Punaista, valkoista tai paikallista "kotiviiniä" romeikoa. Jutustelun lomassa ja mezeitä odotellessa leipää kastetaan oliiviöljyyn, halukas ripsauttaa joukkoon hieman suolaa. Mezeet tuodaan pöytiin neljän henkilön annoksissa, joista ne jaetaan seurueelle. Kreetalaisessa pöydässä puheen sorina ja jakaminen ovat tärkeä osa ruokailua. Mezeitä tulee tiuhaan tahtiin, ja täytyy opetella syömään vain vähän kerralla. Ainekset tulevat n. 20 km säteeltä, pääosin tosin aivan läheltä. Appelsiini- ja oliivipuut kasvavat ympärillä. Samoin yrtit, lampaat, kukot, kanat ja etanatkin. Ehkä aluksi vaatii tottua kissoihin ja koiriin jopa tavernoissa ja vapaana tepasteleviin lintuihin pihamaalla. Mutta sitähän se on. Siitähän tulee tunnelma. Se on aitoa elämää.

Mezeissä käytetään paljon paikallisia juustoja, villiyrtejä, papuja, perunaa ja punajuurtakin. Ja tietysti jugurttia ja rakia. Kreeta on ehdottomasti kasvissyöjän paratiisi, tosin siellä nautittu pitkään kiviuunissa haudutettu lammas, possu tai kukko eivät maukkaudessaan helpolla unohdu. Pääsimme myös kokeilemaan viininlehtikääryleiden (dolmades) tekoa sekä rypyttämään pieniä pinaatilla täytettyjä piiraita, kalitsunioita. Rehti ruokakulttuuri tuo mieleen omat juuret karjalasta ja täytyihän yksi piiras rypyttää sen mukaisesti.

Tutuistuimme myös hieman vilkkaampaan Kalivesiin, jonka putiikeista tarttui mukaan mm. ihania yrttisekoituksia, mustaa suolaa, pitkulaista riisiä, kreetalaista pienikokoista pastaa ja tietysti oliiveja ja oliiviöljyjä sekä hieman käsin työstettyä lapislatsulia. Löysimme upean tavernan myös Gavalohorin kylästä ja merellisempiä antimia tarjosi Hanian satamassa nautittu illallinen.

Tavoitteena reissulle lähtiessä ruokaa ajatellen oli löytää eräs "kreikkalainen kansallisjälkiruoka". Tätä leivonnaista näin kerran tehtävän jossain ohjelmassa, ainekset olivat yksinkertaisia, tekotapa erityinen ja lopputulos niin herkullisen näköinen, että sitä pitää saada maistaa. Aika kului kuitenkin niin nopeasti, että pikainen katselmus paikallisessa leipomossa ei riittänyt tuon leivonnaisen löytämiseen. Toiseksi viimeisenä päivänä suuntasimme kiireisellä lounastauolla hieman piilossa olevaan tavernaan. Vastassa oli suuri puulämmitteinen uuni jonka lämmöstä rouva tarjosi pitkään haudutettua lammasta ja suuria lohkoperunoita liemessä. Kyllä kannatti olla kokeilunhaluinen, aivan mielettömän herkullista! Laskun kera tuotiin vielä yllätys, Rouva leikkasi liinan alta juuri palan tuota etsimääni leivonnaista! Vaikka ohje on yksinkertainen, on maku aivan huikea. Rouva ei puhunut juurikaan englantia mutta sain häneltä luettelon ainesosista ja leivonnaisen kreikkalaisen nimen.

Tiedäkö sinä tälle herkulle (kuva postauksen alussa) nimen?

Jamas Vamos!

Ruokaa ja Retsinaa

Kohta päästään reissuun tutustumaan Kreetan herkulliseen keittiöön ja tunnelmia viritellään jo. Kreetalla käytetään paljon kasviksia ja villiyrttejä, joita kasvaa runsaasti tuolla saarella. Kreetan Maun -sivuihin tutustuessani ja reseptejä selatessani, löysin Merjan munakoisokääryleet ja koska munakoiso kuuluu mielikkeihini, tein tästä nyt oman versioni. Itse kiinnitin huomiota, että ohjeessa pyöritellään lihapyörykät etikalla kostutetuin käsin. Johtuneeko tekotapa alunperin hygienasyistä vai mistä, mutta makukin sopii tottavie lihapyöryköihin! Käytin tähän Rajamäen Hunajaomenaviinietikkaa.

Koska munakoisoviipaleet itketetään ensin melko runsaalla suolalla, ei itse lihapullataikinaan tarvitse laittaa kovin paljoa suolaa. Viipaloinnista jäljelle jääneistä munakoisosta tein munakoisorelissin, joka on oiva lisäke ja jota voit käyttää myös salaatin joukossa. Kannattaa kokeilla! Munakoiso on siitä oiva kasvis, että se imee rasvaa ja makuja itseensä kuin sieni. Sopii siis loistavasti maustettavaksi ja varioitavaksi ja vaikka juuri jauhelihan ympärille.

Lisäkkeeksi sopii vaikka ryöpätty pinaatti ja erilaiset pavut. Herkullista, terveellistä ja nopeaa ruokaa yksinkertaisuudessaan! Ja oliiviöljyn sekä sitrunaamehun liitto toimii vaan niinku aina. Tähän kannattaa kokeilla myös muita lehtivihanneksia.

Munakoisokääryleet

(n. 20 kpl)

viipale (n. 30g) vaaleaa leipää
2 rkl kreikkalaista jugurttia
1 muna
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
400 g hyvää jauhelihaa
oreganoa, timjamia
mustapippuria
hiven suolaa
etikkaa pyörittämiseen

3 munakoisoa
hyvää oliiviöljyä
sormisuolaa

Viipaloi munakoisot 3 mm siivuiksi. Ripota kummallekin puolelle sormisuolaa ja itketä n. puoli tuntia.
Murenna leipä kulhoon ja lisää joukkoon jugurtti sekä kananmuna. Kuullota seoksen pehmetessä hienonnettu sipuli. Kuullota sipulia miedolla lämmöllä oliiviöljyssä pitkään, näin saat makeutta. Siirrä sipulit jäähtymään.
Ruskista munakoisoviipaleet reilussa oliiviöljyssä molemmin puolin pehmeiksi ja siirrä jäähtymään.
Lisää leipämassaan hienonnetut valkosipulinkynnet, yrtit, mustapippuri, hiven suolaa, jauheliha ja sipuli. Sekoita tasaiseksi.
Pyöritä massasta pieniä pitkulaisia lihapullia etikalla kostutetuin käsin ja kierrä ne munakoisoviipaleiden sisälle. Lado kääryleet uunivuokaan ja kypsennä n. 200 asteessa n. 20 min.

Ryöpätty pinaatti

reilusti tuoreita pinaatinlehtiä
kiehuvaa vettä
jäävettä
suolaa
hyvää oliiviöljyä
sitruunamehua
fetajuustoa

Kuumenna runsas vesimäärä isossa kattilassa kiehuvaksi. Laita suureen kulhoon valmiiksi jääkylmää vettä. (Jäitä.) Käytä pinaatit kiehuvassa vedessä, kaada ne kuumasta vedestä siivilään, valuta ja upota kylmään veteen.
Valuta ja liruta päälle runsaasti oliiviöljyä, mausta sormisuolalla ja sitruunamehulla. Lisää pinnalle murennettua fetajuustoa ja tarjoa heti.

Munakoisorelissi

pieneksi kuutioitu munakoiso
hyvää oliiviöljyä
valkosipulinkynsi hienonnettuna
suolaa
ripaus sokeria
timjamia
sitruunanmehua
1 tomaatti pieneksi kuutioituna

Kuutioi munakoiso pieniksi kuutioiksi. Lisää ne kuumalle pannulle runsaan oliiviöljyn kera, lisää vielä suolaa, hienonnettua valkosipulia ja paistamisen lopussa hieman sokeria sekä timjamia. Anna seoksen jäähtyä ja sekoita joukkoon pieneksi kuutioitu tomaatti ja sitruunanmehu.


Ja se Retsinahan oli jo kylmässä, eikö?

*****

Brunssimuffinit

Tuntemuksia viime viikonlopulta... Siis What's Cooking Helsingistä!

Hienoa kun Suomeenkin saatiin tällainen ruokatapahtuma. Tai miten niin Suomeenkin...? Tämähän oli itseasiassa ainutlaatuista, koska ovet oli avoinna myös yleisölle. Innostuneena odotellaan millä meiningillä mennään ensi vuonna ja mihin tämä vielä kasvaa. Miettikääs nyt kanssablogaajat! Ilman meitä ei tuota tapahtumaa olisi, ilman blogikulttuuria tämä ei olisi mahdollista. Pääosa meistä aloitti arkistoimalla omia kuviaan ja reseptejään -ehkä vain omaksi iloksi- ja nyt meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Omasta mielestä ainakin kokkailu näytöskeittiössä oli hieno kokemus, pääsi testaamaan itseään ja taas kartuttamaan kokemuksia. Kannatti jännittää. Se jännitys oli hienoa voittaa!

Tapahtuma oli järjestetty hienoissa puitteissa (Teurastamolla), laadukkaasti kera hyvien yhteistyökumppaneiden. Sain kokkailla Arlan keittiössä teemalla Hyvää oloa ruuasta. Heti Kellohalliin astuessa nenään osui mahtava basilikan tuoksu ja olin riemuissani kun huomasin että se tulee "omasta keittiöstäni". Upeaa!

Herkullisen puurobuffetin jälkeen pääsimme kuuntelemaan Felicity Cloaken, Virpi Mikkosen ja Sanna Kekäläisen innostavia oppeja. Vaikka olin jo noussut kukonlaulun aikaan, kului aika kuin siivillä mielenkiintoisia ihmisiä kuunnellessa. Kera muutaman kahvikupin kylläkin.
Seminaarin jälkeen pääsimme valmistelemaan kokkausnäytöksiä ja seuraamaan niitä. Päivä soljui mukavasti ja kaikilta ilmeisen luonnollisesti. Herkkuja syntyi neljästä eri keittiöstä ja sen verran kiinnostunutta yleisöä riitti, että backstagelle ei tarvinnut kiikuttaa maistiaisia.
Maistuvan lounaan nautin Electroluxin Culinary Schoolin keittiössä Rajamäen salaattiworkshopissa, jossa Jonna Vormala antoi vinkit salaattien loihtimiseen. Matkaan lähti myös Jonnan kauniisti kuvitettu esikoinen, Jäävuoren huippu -kirja.

Huomaan että bloggareihin panostetaan ja yhä enemmän vahvistamme paikkaamme myös yhtenä markkinointikanavana. Eipä haittaa. Tämä on sellainen harrastus joka helposti tavalla tai toisella kääntyy työksi. Mielekkääksi sellaiseksi!

Tapahtuman suola oli ehdottomasti toiset bloggaajat. Kärpäsestä katossa saattoi kuulostaa ehkä hieman hupaisalta kun kättelyissä esitellyt nimet kuuluivat ilmoille: "Tuli nälkä. Hyvää ruokaa ja annoskateutta. Kaikki äitini reseptit. Vegan warrior. Herneetkin rokkaa. Mama Gastro. Sillä sipuli. Kakkumonsteri. Dr Sugar..." Jne. Ja henkilökohtaisesti hienointa oli, kun nuorempi bloggaaja tuli antamaan positiivista palautetta blogistani. Wau... (punastuin) Paras palkka mitä tästä voi saada. Kiitos! Jatketaan siis postauksia ja toisten blogien seuraamista. Kommentit ja palautekin on varmasti itse kullekin tervetulleita. Ihanaa kevättä ruokahimoiset! Lisää brunssivinkkejä löytyy tuolta edellisestä postauksesta.

Kun kukkia ei saa omasta pellosta, saa ne Kotipellon Puutarhasta!

Brunssimuffinit ja versosalaatti

Smoked chili -muffinit:

(n. 15 kpl)

2 munaa

2,5 dl Arlan kermaviiliä
1 rkl sokeria

1 prk (275g) Arlan smoked chili -salaattijuustoa öljyineen
4 dl Sunnuntai täysjyvävehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
hienonnettua tuoretta chiliä
1/2 suippopaprikaa

hienonnettuna tai kuivattua timjamia

0,5 tl suolaa

Mimis versoja ja kukkia

Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Sekoita ainekset ja jaa vuokiin. Paista muffinsseja n. 180 asteessa (kiertoilma) n. 15 min. Sekoita pursotuksen ainekset (ks. alla) sileäksi ja laita pursotinpussiin.
Kuorruta muffinit jäähtyneinä ja koristele syötävin kukin/yrtein. Tarjoa esim. versosalaatin kaverina osana brunssia.

Kirjorevonhäntä on kaunis ja maistuva. Krassi tuo mukavaa pippurisuutta.
Versoissa on ravintoarvot ja maku kohdillaan.

Versosalaatti:

erilaisia syötäviä yrttejä ja kukkia esim. Mimis (Kotipellon Puutarha)

balsamicoa, oliiviöljyä

suolaa ja mustapippuria

Käytä salaattiin mieleisiäsi versoja esim. mangoldi, lehtikaali, paksoi, krassi, pinaattia, rucola, oregano, amaranthus...

Koristele salaatti syötävillä kukkilla/terälehdillä esim. orvokki, kehäkukka, krassi, rautayrtti, leimukukka, ruiskaunokki, pelargonia...

Käytä vain ilman kasvunsäätely ja torjunta-aineita kasvatettuja versoja ja kukkia. 

Mausta balsamicolla, oliiviöljyllä, suolalla ja mustapippurilla.

Lisää vaihtoehtoja suolaisiin muffinsseihin löydät myös täältä!

Pursotus / levite

½ Merisuola Ingmariinia

½ Arlan maitorahkaa

valkosipulia hienonnettuna

timjamia hienonnettuna

savuchiliä jauhettuna

sormisuolaa

sokeria

sitruunanmehua

(elintarvikeväriä)

#mimis #whatscookinghelsinki #brunssi #brunssimuffinit #saltymuffins @jauhoputti